Tietäähän asiakkaasi, että verohuojennettu osinko on edelleen käytettävissä? Entä onko asiakkaasi oikeutettu tutkimus- ja kehittämismenojen lisävähennyksiin? Entä tunnetko uusimmat KHO:n päätökset henkilöstöantiin liittyen? Näiden teemojen parissa Kari Alhola avasi verotuksen ajankohtaisia asioita Fennoan asiakaspäivillä. Tässä kooste tärkeimmistä. Koko puheenvuoron voit katsoa YouTube-kanavaltamme.

Mitä hallitusohjelman verolinjaukset tarkoittavat yrittäjille

Ensimmäisessä osiossa käsiteltiin hallitusohjelman verolinjauksien vaikutusta yrittäjiin. Suomen kilpailukyvystä on haluttu pitää kiinni, minkä johdosta yritysten verotus ei kiristy. Yhteisöverokanta pidetään ennallaan 20%:ssa ja pääomatuloveroprosentti säilyy 30%/34%:ssa kuten tähänkin asti. Samoiten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus säilyy ennallaan kuten myös toiminimien/henkilöyhtiöiden yrittäjävähennys 5%. Esityksessä käytiin lisäksi muistinvirkistämiseksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta esimerkin avulla avattuna.

Uusi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisävähennys verotuksessa

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menoihin perustuvasta lisävähennyksestä verotuksessa tuli pysyväislaki 1.1.2023. Vähennyksen määrä voi olla parhaimmillaan jopa 195% eli käytännössä jos näiden menojen määrä on kirjanpidossa esimerkiksi 100.000€, voidaan verotuksessa vaatia vähennyskelpoisina menoina tämän sijaan yhteensä peräti 195.000€ - kannustavaa, eikö?

Vähennykseen on oikeutettu yritykset ja yhteisöt oman elinkeinotoiminnan ja maataloustoiminnan osalta eli henkilökohtainen tulonlähde on vähennyksen ulkopuolella. Kriteereinä on, että tutkimus- ja kehitystoiminnan on oltava olennaisesti luovaa ja innovatiivista sekä toiminnalla tulee olla selkeä tavoite ja suunnitelma.

Vähennykseen oikeutettavia kuluja ovat suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät palkkamenot (ei sivukulut) sekä ostetut palvelut. Vähennyksen perusteena olevat menot on voitava todentaa jälkikäteen luotettavasti.

Vähennys jakautuu kahteen osaan eli 50% yleiseen lisävähennykseen sekä 45% ylimääräiseen lisävähennykseen, jonka määrä lasketaan edellisen vuoden vähennyksestä. Vähennyksien yhteismäärästä käytetään nimitystä Yhdistelmävähennys.

Uutta yritysverotuksen oikeuskäytäntöä

Yritysverotuksen käytäntöjä osiossa käytiin läpi kahta KHO:n päätöstä (KHO 2023:65 ja KHO 2023:66). Päätöksissä käsiteltiin voiko palvelusuhteen kesto tai henkilöstön roolijako ja työpanos olla määrittävä tekijä siihen, montako osaketta työntekijä pystyy merkitsemään henkilöstöannissa. Ja toisaalta, onko henkilöstöanti silloin enemmistön käytettävissä vai syrjiikö tai suosiiko menetelmä tiettyjä työntekijöitä tai työntekijäryhmiä.

Molemmissa tapauksissa osakkeiden jakoperusteet hyväksyttiin ja henkilöstöanti oli enemmistön käytettävissä, joten työntekijöille ei syntynyt verotettavaa etua. 

Katso Karin puheenvuoro kokonaisuudessaan!