[Raportti tilitoimistoille]

Taloushallinnon alalta eläköityy 2020-luvun loppupuolella jopa 4 000 ammattilaista. Opiskelijoita on sen sijaan valmistumassa näillä näkymin huomattavasti vähemmän. Lähitulevaisuudessa tilitoimistojen voikin olla entistä haastavampaa löytää päteviä työntekijöitä.

Työvoiman saatavuuden heikentyminen johtuu ainakin osittain siitä, että uudet sukupolvet eivät koe taloushallinnon alaa houkuttelevaksi. Nykypäivän opinnoissa ei välttämättä painotu laskenta tai muu suorittava työ yhtä paljon kuin aikaisemmin. Tulevia ammattilaisia kiinnostaakin yhä useammin esimerkiksi liiketoiminnan tunnuslukujen analytiikka, taloushallinnon neuvonta tai budjetointi. Työn tekemisen tavatkin ovat murroksessa: yhä useampi työllistää itse itsensä tai vähintäänkin odottaa työnantajalta joustavuutta.

Digitaaliset työkalut tuovat helpotusta työvoimapulaan, kun rutiinitehtäviä pystytään automatisoimaan, mutta koko ongelmaa ne eivät ratkaise. Uusien sukupolvien oppimat työnteon tavat haastavatkin etenkin pieniä tilitoimistoja kehittämään toimintatapojaan, kulttuuriaan ja palveluitaan.

Työnantajamielikuvan ja työnkuvien kehittämistyö ei hyödytä vain yritystä itseään. Parhaimmillaan se nostaa koko alan arvostusta ja lisää sen houkuttelevuutta. Siihen kannattaa siis varata aikaa.

Valtionhallinto ohjaa yritysten taloushallintoa entistä vakiomuotoisempaan toimintaan. Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen vetämässä Yrityksen digitalous -hankkeessa on tavoitteena, että vuoteen 2025 mennessä yritysten välisistä kuiteista peräti 80 prosenttia kulkisi rakenteisesti ja digitaalisesti eKuitteina. Lisäksi hankkeessa edistetään Eurooppa-normin mukaista laskutusta sekä vakiinnutetaan sanomaliikenteen kansainvälistä Peppol-verkostoa Suomeen. Myös rakenteista tilinpäätöstä suunnitellaan pakolliseksi suurille yrityksille ja listayhtiöille.

Toisaalta tilitoimistojen työtä haastavat EU-direktiivit, jotka säteilevät kansalliseenkin lainsäädäntöön. Merkittävä on esimerkiksi EU-säännöksiin perustuva kirjanpitolain 3a-luku, jossa linjataan, että kaikkien suurten yritysten pitää tehdä vastuullisuusraportti. Tulevat EU-direktiiviin perustuvat kirjanpitolain muutokset tekevät kestävyysraportoinnista pakollista yhä useammalle yritykselle sekä monelle alihankkijalle ja tavarantoimittajalle.

Vuonna 2022 EU-direktiivin pohjalta uudistettu rahanpesulaki puolestaan velvoittaa tilitoimistoja valvomaan yritysten toimintaa aiempaa tehokkaammin. Harmaan talouden kitkentään tähtää myös Verohallinto, joka on jo jonkin aikaa suunnitellut arvonlisäverotuksen uudistamista transaktiokohtaiseksi.

Hallinnollisten uudistusten seuranta ja toimeenpano vie väkisinkin aikaa. Taakka voi tuntua kohtuuttomalta, varsinkin jos selvitystyötä on muutenkin paljon esimerkiksi paikallisen sopimisen vuoksi. Hankkeista voi kuitenkin olla myös hyötyä tilitoimistoille – jos ei heti niin pidemmällä aikavälillä.

Esimerkiksi Peppol-laskuilla on helpompi varmistaa, että laskujen tietokentät ovat aina oikein. Vakiomuotoisuus voi ylipäätään helpottaa tilitoimistojen työtä, kun tapahtumia pystyy vertailemaan helpommin ilman lisäselvityksiä. Parhaimmillaan työtaakkakin jakautuu reaaliaikaisuuden ansiosta fiksummin: kalenteri ei mene tukkoon arvonlisäveropäivänä, eikä alkuvuodesta tarvitse tehdä kohtuuttomasti taustatyötä tilinpäätöksiä varten.

Sähköiset työkalut kehittyvät vauhdilla alalla kuin alalla, myös taloushallinnossa. Järjestelmiä kehitetään siihen suuntaan, että tiedonkäsittely ja -siirto olisivat koko ajan automaattisempia ja eri palvelut keskustelisivat keskenään entistä paremmin. Reaaliaikaisuuteen tähdätään myös luvussa 2 mainitussa Yrityksen digitalous -hankkeessa: kun vaikkapa laskut ja kuitit ovat digitaalisia ja vakiomuotoisia, niiden käsittelyä pystytään automatisoimaan.

Kaiken kaikkiaan digitaalisuus on tilitoimistoille ja niiden asiakasyrityksille mahdollisuus. Ensinnäkin se vähentää käsityötä merkittävästi. Sähköisen kuitin käyttöönoton myötä esimerkiksi korttimaksukuitit siirtyvät yrityksen ja tilitoimiston yhteiseen taloushallinto-ohjelmaan, jolloin tietoja ei tarvitse etsiä haalistuneista valokuvatuista kuiteista.

Tilitoimistoilla on lähivuosina tärkeä rooli suomalaisten yritysten saattamisessa digitaaliseen maailmaan. Samalla muuttuu tilitoimistojen oma rooli: kun rutiinityötä saadaan automatisoitua, asiakkaat alkavat odottaa taloushallinnon ammattilaisilta tukea talouden suunnitteluun, esimerkiksi kassavirran ennustamiseen. Digitaalisuus tukee myös tämän laajemman roolin haltuunotossa.

Kun tiedot siirtyvät reaaliajassa ja ajantasaiset luvut ovat aina näkyvillä, talouden kokonaiskuva on aina sekä tilitoimiston että asiakkaan nähtävissä ja analysoitavissa. Tavoitteita voidaan asettaa ja muutoksia tehdä yhdessä silloin kun on oikea aika – ei vasta tilikauden lopussa tai kerran kuussa. Tilitoimistojen rooli siirtyykin analyysiin ja asiakastyöhön.

Taloushallinnon ammattitaidon perusta on vahva. Se koostuu myös tulevaisuudessa kirjapidon, palkanlaskennan ja verotuksen substanssiosaamisesta. Automaation lisääntyessä ja taloushallinnon sähköistyessä ydinosaaminen on kuitenkin valjastettava uuteen käyttöön: lukujen kirjaamisesta on siirryttävä niiden tulkintaan.

Monille asiakkaille tekninen suorittaminen ei enää riitä, vaan tilitoimistoilta odotetaan aktiivisempaa asiantuntijaroolia, entistä tiiviimpää kumppanuutta sekä vahvaa liiketoiminnan ymmärrystä. Uudenlaisen roolin haltuunotto on suorastaan välttämätöntä, jotta pärjää kilpailussa. Asiakkailla on ulottuvillaan nimittäin entistä enemmän tilitoimistoja, koska moni niistä toimii nykyään valtakunnallisesti etäyhteyksin.

Uudenlaisesta tekemisen tavasta on etua myös tilitoimistoille. Taloushallinto aletaan mieltää asiantuntija-alaksi, joka tuottaa yrityksille ja muille organisaatioille paljon arvoa. Alan kiinnostavuus saattaa avautua ammattilaisille itselleenkin uudella tavalla, kun he pääsevät auttamaan yritysten johtoa lukujen pohjalta.

Tilitoimistojen järjestelmissä liikkuu päivittäin valtavasti arvokasta tietoa. Palkkalaskelmat, laskut, maksuliikennetiedot sekä arvonlisäverotiedot saattavat sisältää paitsi henkilö- ja tilitietoja myös liikesalaisuuksia. Samaan aikaan järjestelmiin kohdistuvat väärinkäytökset yleistyvät. Rikoksia voidaan tehdä ihmistenkin kautta, esimerkiksi velkaantuneita henkilöitä painostamalla.

Taloushallinnon organisaatioilla on äärimmäisen tärkeä rooli jopa koko maan huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Syksyllä 2023 tämä tunnustettiin kansallisesti, kun Huoltovarmuuskeskus päätti, että taloushallintoalalle laaditaan tietoturva-, tietosuoja- ja kriisitilannevalmiuskoulutus. Koulutus kehitetään lähivuosina yhdessä Taloushallintoliiton kanssa, ja se on maksuton kaikille alan toimijoille. Lisäksi alan yrityksille räätälöidään oma tietoturva-auditoinnin malli.

Taustalla on tarve kehittää alan tietoturvaa, tietosuojaa sekä edistää alalla varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin kuten tietoturvahyökkäyksiin, informaatiovaikuttamiseen ja kyberrikollisuuteen, joiden riski alkaa olla jo arkipäivää. Taustalla on myös kansallisten riskiarviointien linjaus siitä, että taloushallintoalan toiminta on turvattava poikkeustilanteissa yhteiskuntarauhan säilymiseksi.

Tietosuojan muistaa yleensä vasta, kun sitä loukataan vakavasti. Fiksumpaa on kuitenkin varautua yhdessä ja sillä tavoin varjella alan mainetta sekä Suomen huoltovarmuutta.